LUKIJALLE

Luovuus, luovuus, luovuus.

Blää, blää, blää.

* * *

Nyky-yhteiskunta on kohottanut luovuuden lähes myyttiseen asemaan. Luova ajattelu nähdään sekä yksilöiden, yritysten että koko yhteiskunnan kilpailukyvyn keskeisenä osana. Tulevaisuuden kohtalonkysymyksenä.

Ja sitä se onkin.

Luovuus on hieno ja tärkeä asia, jota kannattaa vaalia.

* * *

Mutta samaan aikaan toisaalla luovuus on ruma sana.

Siinä missä englannin kielen sana creativity yhdistetään rohkeaan ajatteluun ja ennakkoluulottomuuteen, suomalainen sana luovuus yhdistetään... niin mihin?

Vesiväreihin ja väriliituihin? Tyhmiä leikkejä rakastaviin konsultteihin? Kuvaamataidon opettajiin? Hassuihin hattuihin?

* * *

Suomalainen luovuuskeskustelu on lähes poikkeuksetta joko ennakkoluuloista, pinnallista tai asenteellista.

Yleensä kaikkia kolmea.

Syy tähän on yksinkertainen. Luovuutta ei tunneta. Ja koska luovuus on suuri tuntematon, se on liian helppo nähdä joko pelastavana enkelinä tai naurettavana humpuukina.

Mutta mitä oikeastaan haetaan, kun vaaditaan luovuutta? Mitä pilkataan, kun sille nauretaan?

Tämä kirja yrittää vastata molempiin kysymyksiin ja kertoa kuinka yksinkertaisesta asiasta luovuudessa on loppujen lopuksi kysymys.

* * *

Luovuus voidaan määritellä monella tavalla. Tässä kirjassa me näemme luovuuden uusia ideoita tuottavana ajatteluna.

Luovuutta tarvitaan, jos olet sitä mieltä, että jonkun asian maailmassa voi tehdä eri tavalla, mielellään järkevämmin.

Useimmat meistä ajattelevat näin.

Aina tasaisin väliajoin joku kuitenkin korottaa ääntään ja ihmettelee, miksi kaiken pitää kehittyä? Eikö maailmassa ole jo nyt liikaa kaikkea?

Me emme tarvitse enää mitään. Kaikki on hyvin juuri nyt. Kaikki olennainen on jo keksitty.

Samaa mieltä on oltu aiemminkin.

Uskon, että kaikki keksimisen arvoinen alkaa olla keksitty. Uusille innovaatioille on enää hyvin vähän tilaa.

Tämä kirja lähtee ajatuksesta, että jotain saattaa vielä olla keksimättä. Jopa jotain hienoa ja aidosti merkittävää.

* * *

Elokuvaohjaaja Jean-Luc Godard on todennut: "Ei elokuvantekijöitä voi luoda. Elokuvateollisuuden voi luoda, mutta ei tekijöitä".

Monet suhtautuvat luovuuteen täsmälleen samalla tavalla. Luovia ihmisiä ei voi luoda. Luovia joko ollaan tai sitten ei olla.

Ja tietenkin ihmiset ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia. Yksi on urheilullinen, toinen musikaalinen. Samalla tavalla yhdellä saattaa olla luontaisempi taipumus luovaan ajatteluun kuin toisella.

Me kuitenkin uskomme, että luovuutta ja luovaa ajattelua voi myös oppia.

Uskomme, että jokainen voi halutessaan kehittyä selvästi nykyistä luovemmaksi ajattelijaksi.

Mutta voiko luovuutta pakkosyöttää kenellekään millään työryhmällä, kirjalla tai kurssilla?

Ei. Oppiminen on jokaisen oma päätös.

* * *

Jos luovuutta voi oppia, mikseivät kaikki sitten ole luovia?

Luovuuteen kannattaa suhtautua kuten mihin tahansa taitoon, esimerkiksi

pianonsoittoon.

On selvää, että vain harvasta voi tulla maailmanluokan konserttipianisti, sillä siihen vaaditaan paitsi valtavasti työtä myös poikkeuksellisia geenejä. Lähes kaikki voivat kuitenkin oppia melko hyviksi sunnuntaipianisteiksi, jos motivaatiota riittää.

Täsmälleen sama pätee luovuuteen. Harvasta tulee Nobel-voittaja tai huippuluokan kirjailija, mutta lähes jokainen voi oppia kohtuullisen luovaksi.

Näin ei kuitenkaan tapahdu ja syy on hyvin yksinkertainen, hyvin inhimillinen.

Useimmat eivät löydä elämästään luovan suorituksen edellyttämää aikaa tai he eivät ole valmiita näkemään sen edellyttämää vaivaa.

Eikä siinä ole mitään pahaa. Kaikkien ei todellakaan tarvitse kehittää omaa luovuuttaan.

Eiväthän kaikki jaksa tai ehdi opiskella pianonsoittoakaan.

* * *

Kenelle tämä kirja on tarkoitettu?

Yksilöille ja ryhmille. Organisaatioille ja yrityksille. Esimiehille ja alaisille. Kyynikoille ja optimisteille. Yrittäjille ja opettajille. Taiteilijoille ja tieteilijöille. Humanisteille ja insinööreille. Nuorille ja vanhoille.

Ihmisille, jotka ovat kurkkuaan myöten täynnä luovuuspuhetta. Ja niille, jotka haluavat intohimoisesti oppia luovuudesta lisää.

Kirjalla on kolme tavoitetta:

1) Antaa välineitä, joilla jo nyt luovana itseään pitävät voivat oppia vielä luovemmiksi.

2) Saada itseään epäluovina pitävät ymmärtämään, ettei kaikkea välttämättä ole menetetty.

3) Selvittää mistä luovuudessa pohjimmiltaan on kysymys.

* * *

Osalla tämän kirjan raakaversion lukeneista oli samansuuntainen toive.

"Voisiko tässä olla enemmän konkreettisia ohjeita, siitä kuinka niitä ideoita keksitään? Ne olisivat todella kiinnostavia."

Vastasimme kaikille samalla tavalla.

Ei voi.

Luova ajattelu on seurausta luovuutta ruokkivasta elämäntavasta ja viime kädessä se on tulos oman tien kulkemisesta. Se ei synny ylhäältä annettuja ohjeita kopioimalla.

Ihmiset ja tilanteet ovat erilaisia. Se mikä toimii yhdellä ihmisellä yhdessä tilanteessa ei toimi toisella toisessa.

* * *

Kirjaa kirjoittaessamme olemme yrittäneet noudattaa Albert Einsteinin ohjetta: tee kaikki niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista mutta ei sen yksinkertaisemmaksi.

Yksinkertaistamisella on luonnollisesti hintansa. On varmaa, että kirjassa on paljon kohtia, jotka ärsyttävät monia.

Eikö tuo ole aikamoista yksinkertaistamista?

Itse asiassa ei.

Koko kirjan keskeinen viesti on, että luovuudessa on viime kädessä kysymys hyvin yksinkertaisista asioista.

Siis teoriassa. Se mikä on vaikeaa on niiden toteuttaminen käytännössä.

älä siis sivuuta itsestäänselvältäkään tuntuvia asioita ajatellen, että tämän minä jo tiesin. Niin tiesitkin.

Mutta miten toimit käytännössä?

* * *

Tämä kirja on syntynyt luovaa ajattelua harjoittavien ja uusia ideoita keksivien ihmisten innoittamana.

He ovat rohkeita, innostuneita ja ennakkoluulottomia ihmisiä, jotka yrittävät tehdä heille itselleen rakkaita asioita paremmin.

He ovat ihmisiä, jotka ovat mahdollistaneet tämänkin kirjan tekemisen keksimällä esimerkiksi paperin, painomusteen, kirjanpainotekniikan, tietokoneen, tekstinkäsittelyohjelman, valokuvan ja paljon muuta.

Tämä kirja on omistettu heille.

Jussi T. Koski                                  Saku Tuominen